Metsästä on moneksi

Ilmastonmuutos johtuu hiilidioksidin (CO2) ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta ilmakehässä. Ilmastomuutoksen vuoksi ilmasto lämpenee, meren pinta nousee ja jäätiköt sulavat yhä nopeammin.

Vaikka emme pysty täysin pysäyttämään ilmastonmuutosta, pystymme valinnoillamme vaikuttamaan sen aiheuttamien tuhojen hidastamiseen. Muutos täytyy kuitenkin tehdä nopeasti.

Hiilidioksidipäästöjen osuus on merkittävin kaikista maapallon lämpenemistä aiheuttavista kaasuista; 80 prosenttia. Noin 75 prosenttia hiilidioksidipäästöistä on puolestaan peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Suomessa eniten päästöjä syntyy energiantuotannosta ja liikenteestä. Kylmässä maassa lämmittämiseen kuluu paljon energiaa.

Hiilidioksidia onneksi myös sitoutuu meriin, maaperään ja kasvillisuuteen. Tutkijoiden mukaan pohjoisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden metsät ovat merkittävä hiilidioksidin sitouttaja.

Metsää onneksi riittää

Metsästä on moneksi

Metsät peittävät maapinta-alastamme yli 70 prosenttia. Suomi onkin suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan meillä on puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata noin 20,3 miljoonaa hehtaaria. 

Suomi on tunnettu pitkään sellun ja paperin tuottajana, mutta sittemmin talousmetsistämme korjatulle puulle on kehitetty uutta käyttöä mm. kertakäyttömuovin korvaajana, komposiittimateriaaleissa sekä tekstiileissä.

Myös puurakentaminen on vahvassa nosteessa. Pientalorakentamisella on toki pitkät perinteet Suomessa, mutta nykyisin rakennamme puusta myös julkisia rakennuksia, kuten kirjastoja, kouluja, päiväkoteja ja toimistoja. Ekologisia puukerrostaloja nousee kaupunkien vehreille alueille. Esimerkiksi Joensuuhun valmistuu elokuussa 14-kerroksinen Suomen ja Pohjoismaiden korkein puukerrostalo.

Metsäisessä maassa puun käytön lisääminen rakentamisessa on järkevää etenkin ympäristösyistä. Puinen rakennus toimii edelleen hiilinieluna, vaikka sen rakentamiseen käytetty puu onkin jo kaadettu.

Energiaa puusta

Puu on suomalaisille merkittävä energianlähde. Energiapuuta on korjattu 2010-luvulla vuosittain 8,2–9,2 miljoonan kuutiometriä. Bioenergia oli vuonna 2018 Suomen suurin energianlähde, 115 TWh (30 % energian kokonaiskulutuksesta). Siitä puupolttoaineiden osuus oli ylivoimaisesti suurin, 91% eli 104,5 TWh. Kaikesta uusiutuvasta energiasta bioenergian osuus oli yli 80%. Sen tuotanto on vuosina 2009-20018 kasvanut 43%.

Puuenergiaa tuotetaan Suomessa suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirroista. Polttopuuta saadaan myös talteen, kun metsään jäävien puiden järeytymistä edistetään harventamalla.

Metsä on korvaamaton hiilinielu

Maamme metsät ovat hiilinieluna tärkeitä paitsi meille suomalaisille, koko maapallon väestölle. Metsävarojemme kestävä käyttö on siis elintärkeää ilmastomuutoksen hidastamisen kannalta.

Suomen metsien hiilinielut sitovat vuosittain hiilidioksidia määrän, joka vastaa noin puolta Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin hiiltä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi.

Puut ovat hiilinielu kasvukauden aikaan. Kovassa kasvuvaiheessa puut sitovat hiiltä enemmän kuin vanhemmat metsät, joissa kasvu hidastuu. Vanhat metsät ovat ennen kaikkea hiilen varasto.

Vuonna 2017 Suomen hiilinielu oli 27 milj.t CO2 ekv, mikä vastaa 48 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomi on kansainvälisesti osana Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta sitoutunut vuoteen 2020 asti ylläpitämään hiilinielua, jonka suuruus on 19 milj.t CO2 ekv vuodessa.

Suomi pyrkii uuden hallituksen ohjelman mukaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Päästöjä on EU-lainsäädännön vuoksi vähennettävä noin 40–42 Mt tasolle vuoteen 2030 mennessä ja vielä nopeammin sen jälkeen. Hiilinielut tulevat olemaan entistäkin suuremmassa roolissa.



 

Varaa esittely lähimmältä Uuniseppä-myyjältäsi

Varaa tästä! ›